Yleensä lähteminen on mulle järisyttävä kokemus, positiivisessä mielessä. Lentokentät on mun lempipaikkoja. Mitä kauemmas, ja pidemmäksi aikaa lähden, sen paremmat kicksit. Mikään ei ole parempaa, kuin suuri epävarmuus palaamisesta.

Fillaristin luota lähteminen oli erilaista, siitä en saanut hyvää oloa, vaikka kuinka hain. Ennen lähtöä oli pakko takertua, painautua toisen ihoa vasten niin pitkältä matkaa kuin mahdollista. Siksi, että muistaisi miltä toinen tuntuu, että voisi vielä jälkeenpäin haistaa toisen tuoksun.

Ikävä jäi.