Saisko toivoa, että mullekin tapahtuis jotain kivaa ja jännittävää? Ja, että se myös sitten kestäisi.

Harmi, etten usko kohtaloon tai jumalaan tai johonkin vastaavaan. Kun vois vaan jättää kaiken murehtimisen jonkun toisen harteille, ja antaa vaan elämän viedä. Ajatella, että tämä ei ole mun käsissä, tapahtuu niin kuin on tarkoitus.

Ei sovi minun pirtaan se.