Se jätkä on patologinen valehtelija. Miten yli kolmekymppinen ihminen, isäihminen vielä, voi olla ihmissuhteissaan noin vastuuton? Miten toiselle voi tehdä tahallaan pahaa? Enkä puhu vaan omasta puolestani, vaikka se oma napa onkin lähinna, vaan myös sen oikean tyttöystävän. Se kun ei edelleenkään tiedä mitä sen poissaollessa on tapahtunut.

Luulen silti, että eilinen keskustelu oli jonkinlainen johti johonkin. Vaikka keskiviikkona olin hajota atomeiksi, kiukku oli eilen täysin kadoksissa. Pysyin rauhallisena, en hyökännyt, huutanut tai haukkunut.

En tiedä olenko oppinut itsehillintää, vai eikö koko ihminen herätä enää mitään tunteita.