Vähän on kyllä taas levoton olo. En tajua mikä on vikana, olenko yleisestikin tähän aikaan vuodesta jotenkin kireä, tai "on the edge", mutta jokin riivaa.

Pari päivää sitten oli niin paha olla, olin jo varma, että Fillaristi ei kestä kaukosuhdetta, ja haluaa erota. Mitään tähän viittaavaa ei kuitenkaan ole tullut missään esiin. Päin vastoin, alustavia kesäsuunnitelmiakin ollaan tehty. Mistä ihmeestä mä olen sen keksinyt? Ehkä mä en ole saanut siltä tarpeeksi huomiota. Vaikka aikaisemmin olen jopa ollut tyytyväinen siihen että saan mennä omia menojani, ja puuhailla mitä haluan eikä toinen kyttää vierestä. Mä tahdon sen olon takaisin.

Tänään on ollut jo ehkä hieman helpompaa. Kuitenkin välillä sydän nyrjähtää paikaltaan, ja ryntään Monsteriin etsimään töitä sen kotikaupungista...

Ei ole vielä tärpännyt, mikä on varmasti hyvä asia. Hätäilemällä ei saa mitään pysyvää aikaiseksi.